Ärsyttää, kun tulee näitä päiviä, että kotiovesta poistuminen on ahdistavaa. Ärsyttää, kun vaan nukuttaa, eikä kiinnosta tehdä mitään. Ärsyttää, kun kaikki on vaikeaa. Ärsyttää tämä kontrasti niihin päiviin, jolloin kaikki on hyvin, elämä on valoisaa ja helppoa. Ärsyttää, kun en keksi vaihteulle syytä.

Kukaan tuskin uskoisi, jos kertoisin välillä ahdistavan näin paljon. Minähän olen se reipas ja aina hymyileväinen, positiivinen ihminen! Mutta kauppaan lähtö ei onnistu, perun sovitun tapaamisen tekosyyn varjolla. Tiedän ulkoilun, liikunnan ja toisten ihmisten auttavan tähän olotilaan. Mutten pysty tekemään mitään mainittujen asioiden eteen. Kotoa poistuminen on raskasta.

Tekstiviestit ja puhelut raottavat verhoa hetkeksi, mutta se energia ja aktiivisuus, jonka voimalla niin usein toimin, on tipotiessään. Tarvitsen ihmisiä.